Miten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistaminen tukee vaikuttavuutta? (Myös kustannusvaikuttavuutta).

Avataanpa vaikuttavuusnäkökulmaa. Otetaan tulokulmaksi valtakunnallista tavoitteista saatavuus, saavutettavuus ja lisätään terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja kustannusten hillintä.

Ensin herätellään lukijoita kysymyksellä: kumpi on vaikuttavampaa terveyden edistäminen vai sairaudenhoito? Nostetaan mukaan valtakunnallisia tunnuslukuja: ylipainon kasvaminen uhkaa kansaamme niin, että voidaan jo puhua kansantaudista, liikunta vähenee, ravitsemus heikentyy (muun muassa kovat rasvat), kakkostyypin diabetekseen sairastuvien määrän kasvaa, kohonnutta verenpainetta sairastavien määrä kasvaa ja mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät sairauspoissaolojen tilastokärjessä. Lisätään vielä kustannusnäkökulmasta huoltosuhde: väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku.

Millaista vaikuttavuutta syntyy, kun kuntalaisille tarjotaan ammattilaisten heille valitsemaa terveys- ja hyvinvointitietoa ja itse- ja omahoitopolkuja. Poluilla tarjotaan esimerkiksi tietoa liikunnasta, mielen hyvinvoinnista, ravitsemuksesta, vanhemmuuden haasteista, ylipainosta ja verkostotoimijoista. Hakukoneista löytyy paljon erilaista tietoa, mutta netin kurja puoli on siinä, että tieto voi olla tutkimatonta, väärää tai vanhentunutta. Ammattilaisten tavoitteena on valita kuntalaisille tutkittua ja turvallista tietoa sähköisille alustoille.

Yhteiskunnassa on erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisten terveyden- ja hyvinvointiin. Nyt keskitytään elintapoihin ja ihmisen omaan mahdollisuuteen vaikuttaa. Mitä se vaikuttavuus on? Se on tuottavuutta, tehokkuutta, kustannusten hillintää, mutta se on myös eliniän ennustetta, koettua terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa ja laatua. Kuka sitä vaikuttavuutta tekee? Terveydenhuollon ammattilainen vai ihminen itse?

Nostetaan esiin preventio. Ensisijaisena (primaaripreventio) tavoitteena on torjua sairauksien syntymistä. Vaikuttamiskeinoina on tarjota ihmisille tietoa terveydestä, terveyden edistämisestä ja hyvinvoinnista ja sekä erilaisia itse- ja omahoitopolkuja. Joidenkin sairauksien kohdalla ihmisen elintavoilla voidaan vaikuttaa sairauden kulkuun. Sairauteen voidaan siis vaikuttaa myös toissijaisesti (sekundaaripreventio) tai kolmannellakin tavalla (tertiaaripreventio) niin, että saamallaan tiedolla tai itse- ja omahoitopolulla, ihminen voi helpottaa sairauden oireita tai vähentää sairauden tuomia negatiivisia haittoja.

Eli näiden sähköisten palvelupolkujen kohdalla tavoitteena on interventio. Toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen. Kun yksilö voi hyvin, hyvinvointi heijastuu koko perheeseen ja yhteisöön. Sähköisten palvelutarjottimien avulla voimme tuoda tietoa tehokkaasti, laadukkaasti ja tasapuolisesti kuntalaisille käyttöön. Vaikuttavaa, eikö?

Tässä digitaalisten kanavien tunnuslukuja Pirkanmaalta:

  • Terveyskylän sivuja on katsonut aikaikkunalla tammikuu-syyskuu 2021 lähes 5 miljoonaa pirkanmaalaista. Tampereella sivuilla on käyty 1,9 miljoonaa kertaa ja Kihniössä 94 kertaa. Muut kunnat ovat näiden tunnuslukujen välissä.
  • Mielenterveystalon sivuilla on Pirkanmaalla vierailtu aikaikkunalla tammikuu-syyskuu 2021 yli 1,7 miljoonaa kertaa.
  • OmaOlon kautta on aikaikkunalla tammikuu-elokuu 2021 saatu virtsatietulehdukseen yli 400 eReseptiä.
  • OmaOlon kautta on koronaoirearvioita täytetty elokuussa noin 45 000 kappaletta eli lähes 1000 kpl päivässä.

Entä, jos nämä kaikki ihmiset olisivat soittaneet sote-keskukseen ja varanneet aikaa hoitajalle tai lääkärille tullakseen käymään kivijalkapalveluissa. Entä, jos kuntalainen sai itsehoitopolulta laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tietoa, kuin mitä ammattilainen olisi voinut hänelle antaa? Ja kuntalainen voi käydä katsomassa alustalta tietoja useita kertoja, eikä hänen tarvitse muistella, mitä se ammattilainen sanoikaan. Vaikuttavia tunnuslukuja, eikö?

Digitaalinen palvelutuotanto on myös suuri mahdollisuus, jonka avulla saadaan edistettyä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kustannussäätöjä.

Hyvinvointia elämäänne!

Birgitta Niskanen

Aluevaaliehdokas (kokoomus)

Digitalisaation hankepäällikkö, Terveystieteiden maisteri, Erikoissairaanhoitaja

Kirjoittanut Birgitta Niskanen

Hei, Voisinko olla sinun äänesi arvoinen? Olen toiminut sotella reilu 20 vuotta. Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri (terveyshallintotiede) ja erikoissairaanhoitaja. Olen työskennellyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon organisaatioissa. Viimeiset 11 vuotta olen toiminut esihenkilö ja johtotehtävissä. Nykyisin työskentelen sote -hankkeessa, jossa rakennamme kansalaisille maakunnallista digitaalista palveluverkostoa, ja toimin TAMK:lla tuntiopettajana. Kokemukseni tuo kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miten hyvinvointialueen palvelutuotannosta tulee tehdä sujuvaa, niin kansalaisen kuin ammattilaisten näkökulmista arvioiden. Lupaan ajaa Pirkanmaalle hyvinvointialuetta, jossa kansalainen saa palveluita oikea-aikaisesti. Lupaan tehdä päätöksiä, jotka tukevat palveluiden saatavuutta ja tasalaatuisuutta sekä edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, myös ennaltaehkäisten ja ennakoiden. Käy äänestämässä. Terveyttä ja hyvinvointia elämääsi!

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *